CRO Interlude

"CRO Interlude on uuden polven hannover, ja vieläpä erittäin loistokas sellainen. Uusia sukutauluja saa metsästää oikein urakalla, mikäli mielii saada hyvät vanhemmat. Tämä musta ori kuitenkin säväyttää toden teolla, sillä siinä yhdistyvät omat intressini kaikin tavoin!"

Kuvista kiitos : Holme Trakehners, Klosterhof Medingen (toinen kuva) & HW Farm (kolmas kuva)

Nimi	CRO Interlude	Painotus	Esteratsastus
Rekisteri	VH11-011-0158	Käyttö	Kilpailut ja jalostus
Rotu ja skp	Hannover, ori	Koulutustaso	Ko HeA, Re 160 cm, Me 130cm
Väri ja merkit	m, ti, kpkua, mtj mvsk vko	Kasvattaja	Crowahills Castle     Iso-Britannia
Säkäkorkeus	170 cm	Omistaja	Wincare     VRL-05186
Syntymäaika	01.03.2011, 5-vuotias (CASXIX)	Saavutukset	VIR MVA Ch

  Lupinin päiväkirja     Täyttää kolme vuotta 03.10.2011     Lupin on virtuaalihevonen!  

VIR MVA Ch arvonimi myönnetty 27.11.2011 (3 x MVAsert)

 

Historiikkia ja luonnekuvausta.

"Haluan itselleni hevosen!" kivahdin ärsyyntyneenä. Ed istui suuren pöydän toisessa päässä, katsellen minua lepattavan kynttilänvalon läpi kauhistuneena. "Mutta meillähän on jo melkein kolmekymmentä hevosta", mies sanoi pahaa aavistellen. "Mutta minä haluan UUDEN, nuo kaikki möhköfantit ovat ihan tylsiä!" tokaisin tavanomaiseen tyyliini. Kuten aina, sanani on lakini, joten kilisevät haarukat jäivät posliinilautasille Edin ja minun lähtiessä autolle. Matkanpää ei tietenkään ollut selvä, mutta kiitoradalla päätin suunnata luoteeseen. Vanhan kotimaan kutsu oli suunnaton, ja ennen kaikkea siellä asusti uusi tuttavuus Kiiskinen. "Pääsen taas linnaan", hihitin innoissani. Ed pudisteli päätään, mutta yllättäen hymyili. Kenties mies halusi minun toden totta joutuvan kiven sisään? Niin tai näin, matka sujui oikein mukavasti. Loukattuamme ilmatilaa, laskeuduimme upouudella saksalaisella hävittäjällämme läheiselle kiitoradaksi kelpaavalle tasaiselle nummelle. Tästä talsimme muutaman kymmenen kilometrin apostolin kyydillä, minun tietenkin voivotellessa korkokenkieni pilalle menneitä korkoja. "IIH, Tylypahka!" kiljahdin vartin kuluttua korkoni luhistumisesta. Suuri linna näkyi järven rannassa, josta valosäteet kimpoilivat kutsuvasti. Lähdin juoksemaan innoissani, toistellen jotain epäselviä ylistyksiä seksikkäistä opettajista. Totuus selvisi kuitenkin melko pian kokonaan toiseksi; linnan omistaja oli Kiiskinen, eikä suinkaan Dumbledore. Tuhahdin hieman pettyneenä, mutta innostuin uudestaan päästessäni mukulakivikatua pitkin talliosastolle. Viimeisestä karsinasta kurkisteli musta orivarsa, joka tuijotti minua silmiään räpäyttämättä. Katsoimme toisiamme useamman minuutin ajan, kunnes varsa räpytti silmiään. "Tämä on minun", sanoin, iskin rahat Kiiskisen käteen, ja nappasin varsan sekä hämmentyneen Edin mukaani.

  Olen sitä mieltä, että Lupin on ehdottomasti väärin nimetty. Mikäli olette yhtään seuranneet Harry Potteria, muistatte varmaankin rauhallisen Lupinin sekä hänen villin ystävänsä Sirius Blackin alias Sirren. En ole koskaan pitänyt Siriuksesta, myönnetään! Kalkaros on aina ollut enemmän makuuni... No, kuten arvata saattaa, ei Lupin muistuta kaimaansa yhtään, saati sitten ihanaakin ihanampaa Kalkarosta! Lupin onkin villi ja rempseä ori, joka on jatkuvasti lentoon lähdössä. Helposti ärsyyntyvä ja kimpaantuva kakara (kyllä, Lupin on tyypillinen PirjoPetteri!) ei ole melkein kenenkään suosikki maastakäsin, sillä tuo mokoma otus unohtaa meidät sittiäiset heti kun tammoja ilmaantuu näköpiiriin. Tai nurkan takana vilahtaa toinen ori. Tai muovipussi. Mikä tahansa ärsyke saa Lupinin tanssahtelemaan, heiluttelemaan kaunista päätään ja kivahtelemaan. Todellinen macho-ori siis! Tallissakin mokoma otus vain puuskuttelee kaltereissa kiinni, seuraten levottomalla katsellaan häirittyjä ihmisiä kuin mikäkin riivattu sielu. Lupin ei ole mikään häkkieläin, vaan pikemminkin toimintaa ja räiskettä kaipaava toimintahahmo!

  Hoidettaessa Lupinin levottomuuden huomaa vähän liiankin selvästi. Valitettavasti kuitenkin alamaiseni (tilan työntekijät) pitävät hieman energistä oriani täysin pähkähulluna tapauksena! Kuinka kamalaa! Joudun suojelemaan suojattiani monta kertaa päivässä ilkeiltä ihmisiltä. Lupin vain toteuttaa itseään, ei se tahallaan tullut aidoista läpi ja tuhonnut uutta satulaa... Eikä ori tietenkään tarkoittanut pahaa tallomalla varpaille ja puraisemalla kankusta. Sehän osoitti vain kiintymystä omalla tavallaan! Olen jostain syystä saanut kukkahattutädin maineen tallilaisten keskuudessa, enkä tiedä yhtään miksi! Toisaalta täytyy itsekin myöntää, että Lupin ei ole kaikista helpoin hoidettava - mutta enhän sitä nyt ääneen sano, sillä se olisi erävoitto muille. Hah! Onneksi voin kuitenkin hyvällä omallatunnolla antaa Lupinin muiden hoidettavaksi. Vaikka ori nyt antaakin karsinasta kiinni helposti (punkee se nyt vähän päälle mutta eihän se maailmaa kaada!), niin se ei sitten viihdy alkuunkaan puunattavana. Lupin vain steppailee puolelta toiselle, tekee pieniä loikkia ja potkii jalkojaan joka suuntaan. Orillahan on ilmeisesti rytmi veressä! Hoitajat eivät tosin innostu yhtään tästä näytöksestä, sillä puolelta toiselle liihoittelevan Lupinin harjaaminen on lievästi hankalaa. Toisaalta ori ei arastele edes kovimpia harjoja eikä hermostu pään harjaamisesta lainkaan. Rohkea ja suorastaan hävytön Lupin saattaa silti yllättäen napata hampaillaan kiinni käsivarteen. Kenties pitäisi nopeuttaa harjaamistahtia! Ensimmäisen vartin aikana ori onkin toisinaan siedettävä. Se saattaa jopa lopettaa hyppimisen kavioiden oton ajaksi, antaa rauhassa harjata hännän, harjan ja korvatupsut sekä seistä hetken paikallaan satuloinnin aikana. Sitten kun aikaa kuluu ja mukaan tulevat vatsapanssarit, gramaanit sekä teipattavia suojia, Lupinin huonot hermot ovat koetuksella taas.

Sukutaulu ja sukuselvitys.

Jälkeläiset ja jalostusinfo.

CRO Interlude on tarjolla jalostukseen vain saksalaisille puoliverisille sekä täysiverisille. Lupinin värin genotyyppi on Eeaa, joten fenotyypiltään yleisin jälkeläisten väri on musta (45 %). Jälkeläisissä esiintyy myös ruunikkoa (30 %) sekä rautiasta (25 %). Ori periyttää myös muita ominaisuuksia, kuten machoilevaa luonnetta sekä näyttävää hyppytyyliä. Lupinin suuri koko periytyy myös, mutta merkkien vähyys ei niinkään. Ori on klinikalla kuvattu ja terveeksi todettu, myös tammojen tiineytymisprosentti on sperman laadun vuoksi suuri!

Kilpailukalenteri.

Kilpailukalenteriin merkitään vain sijoitukset. Sijoituksia on yhteensä 79 kappaletta.

Näyttelykalenteriin merkitään vain sertit. Sertejä on yhteensä 4 kappaletta.

Valmennukset.

07.01.2011 - Valmentajana Caro - Taso 120
"Ratsukko laukkasi pyörivää, hyvää laukkaa kohti estettä: tuijotin kivettyneenä kaunista näkyä, kunnes ihan vähän ennen estettä Lupin hidasti, heitti muutaman näyttävän pukin ja hyppäsi lähes ilman vauhteja ainakin metrin korkuisen muurin ylitse. Ratsastaja oli selvästi tottunut Lupinin ilkamointiin, ja näytti jopa hymyilevän. Tajusin kuitenkin, ettei hevosen hyvä huumori saanut kuitenkaan päästää sitä helpommalla. Pyysin heitä lähestymään uudelleen. Lupin tuntui tietävän, että sama vitsi oli jo vanha, joten tulikin ihan mallikkaasti esteen. - Selvä, ruvetaan hommiin: olen ajatellut, että tänään mennään erityisesti sarjoja. Ratsastaja kuunteli tarkasti, kun neuvoin tehtävän. Aloitimme kolmoissarjasta, jossa jokainen este oli edellistä korkeampi. Se vaati hyvän lähestymisen ja tahdin heti alusta alkaen. Lupin tuli terhakasta laukkaa ensimmäiselle esteelle, ratsastajan ohjatessa sen lähes täydellisesti. Hevonen hyppäsi hienosti, otti kaksi hienosti koottua laukka-askelta, hyppäsi, kokosi uudestaan ja hyppäsi. Tuntui miltein uskomattomalta, miten Lupin tuli niin hienosti esteille, vaikka koottu laukka näytti melkein pelleilyltä. Kun hyppyytin teillä rataa kahden sarjan rataa, Lupin alkoi väsyä, ja jätti huumorin touhusta pois. Hypyt olivat katsomisen arvoisia, lievästi sanoen."

13.03.2011 - Valmentajana Pihlaja - Taso 100 cm
"Diamonte asteli maneesiin, tällä kertaa ilman hevosta. 'Minne se sun ratsusi jäi?' kyselin uteliaana. Diamonte sanoi 'hups', jonka jälkeen sain odotella muutaman hikisen minuutin yksin maneesissa. Tämän jälkeen musta ori asteli maneesiin päristellen. Tämä uusi tuttavuus Lupin ei ollut alkuunkaan mikään rauhallinen koulurynkky, pikemminkin vallaton nuori orii. 'Koita pitää se kurissa!' rääkäisin Diamonten kylväessä jälleen kentän hiekkaa. Tämän jälkeen innosta puuskuttava Lupin saatiin jotenkin aisoihin, vaikka se innostuikin tanssahtelemaan villisti maneesin toisessa päädyssä olevalla tammalle. Vasta puolen tunnin kuluttua saatiinkin ensimmäinen mainittava este pystyyn, jolla oli korkeutta 70 cm. Laukkasit rytmikkäästi kohti pystyä, eikä Lupinillakaan ollut mitään vastaan. Se kylläkin nopeutti vauhtia hieman ennen estettä ja pelasi kuolaimella, mutta itse hyppy sujui mallikkaasti. Koita vaan istua satulassa hypyn jälkeen ja pitää tuntuma! Ilman sitä koko touhu muuttuu pieru-pukkilaukaksi! Nostin esteitä sitä mukaan, kun sait tuntuman paremmaksi ja radat sujuvimmiksi. Tein teille jo hyvin vaativan tehtävän, johon kuului tiukkoja kaarteita sekä paljon laukanvaihtoja ja kokoamisia. Lupin oli hieman närkästynyt, mutta yllättäen hyppäsi radan ilman pudotuksia saati möhläilyjä. Korkeutta olikin jo metrin verran! Jätimme tehtävän tähän onnistumiseen. Loppuravit tosin olivat hivenen liian vauhdikkaat. Hui!"