Dark Feeler

"Dark Feeler on hieman vanhempi trakehner, jota olen jo kauan ihastellut. Kun bill sitten kauppasi takaisin otettuja kasvatteja, en voinut olla jättämättä tarjousta tammasta. Tallin yksipolvinen trakehnerkanta sai lisää täytettä, kun Feeler asteli Madagaskarin maille!"




Kuvista kiitos : II 2011

Nimi Dark Feeler Painotus Esteratsastus
Rekisteri VH06-021-8203 Käyttö Kilpailut ja jalostus
Rotu ja skp Trakehner, tamma Koulutustaso Ko HeA, Re 150 cm, Me 130cm
Väri ja merkit tprn, iti, mtj psk vko Kasvattaja Dark Side Trakehners     Saksa
Säkäkorkeus 169 cm Omistaja Wincare     VRL-05186
Syntymäaika 10.10.2009, 9-vuotias (CASXIII) Saavutukset Ei meriittejä

Feelerin päiväkirja ★ Täyttää neljä vuotta 09.08.2010 ★ Feeler on virtuaalihevonen! ★

   


Historiikkia ja luonnekuvausta.

"Haluan itselleni hevosen!" kivahdin ärsyyntyneenä. Ed istui suuren pöydän toisessa päässä, katsellen minua lepattavan kynttilänvalon läpi kauhistuneena. "Mutta meillähän on jo melkein kolmekymmentä hevosta", mies sanoi pahaa aavistellen. "Mutta minä haluan UUDEN, nuo kaikki möhköfantit ovat ihan tylsiä!" tokaisin tavanomaiseen tyyliini. Kuten aina, sanani on lakini, joten kilisevät haarukat jäivät posliinilautasille Edin ja minun lähtiessä autolle. Matkanpää ei tietenkään ollut selvä, mutta kiitoradalla päätin suunnata luoteeseen. Vanhan kotimaan kutsu oli suunnaton, ja ennen kaikkea siellä asusti uusi tuttavuus Kiiskinen. "Pääsen taas linnaan", hihitin innoissani. Ed pudisteli päätään, mutta yllättäen hymyili. Kenties mies halusi minun toden totta joutuvan kiven sisään? Niin tai näin, matka sujui oikein mukavasti. Loukattuamme ilmatilaa, laskeuduimme upouudella saksalaisella hävittäjällämme läheiselle kiitoradaksi kelpaavalle tasaiselle nummelle. Tästä talsimme muutaman kymmenen kilometrin apostolin kyydillä, minun tietenkin voivotellessa korkokenkieni pilalle menneitä korkoja. "IIH, Tylypahka!" kiljahdin vartin kuluttua korkoni luhistumisesta. Suuri linna näkyi järven rannassa, josta valosäteet kimpoilivat kutsuvasti. Lähdin juoksemaan innoissani, toistellen jotain epäselviä ylistyksiä seksikkäistä opettajista. Totuus selvisi kuitenkin melko pian kokonaan toiseksi; linnan omistaja oli Kiiskinen, eikä suinkaan Dumbledore. Tuhahdin hieman pettyneenä, mutta innostuin uudestaan päästessäni mukulakivikatua pitkin talliosastolle. Viimeisestä karsinasta kurkisteli musta orivarsa, joka tuijotti minua silmiään räpäyttämättä. Katsoimme toisiamme useamman minuutin ajan, kunnes varsa räpytti silmiään. "Tämä on minun", sanoin, iskin rahat Kiiskisen käteen, ja nappasin varsan sekä hämmentyneen Edin mukaani.

  Olen sitä mieltä, että Lupin on ehdottomasti väärin nimetty. Mikäli olette yhtään seuranneet Harry Potteria, muistatte varmaankin rauhallisen Lupinin sekä hänen villin ystävänsä Sirius Blackin alias Sirren. En ole koskaan pitänyt Siriuksesta, myönnetään! Kalkaros on aina ollut enemmän makuuni... No, kuten arvata saattaa, ei Lupin muistuta kaimaansa yhtään, saati sitten ihanaakin ihanampaa Kalkarosta! Lupin onkin villi ja rempseä ori, joka on jatkuvasti lentoon lähdössä. Helposti ärsyyntyvä ja kimpaantuva kakara (kyllä, Lupin on tyypillinen PirjoPetteri!) ei ole melkein kenenkään suosikki maastakäsin, sillä tuo mokoma otus unohtaa meidät sittiäiset heti kun tammoja ilmaantuu näköpiiriin. Tai nurkan takana vilahtaa toinen ori. Tai muovipussi. Mikä tahansa ärsyke saa Lupinin tanssahtelemaan, heiluttelemaan kaunista päätään ja kivahtelemaan. Todellinen macho-ori siis! Tallissakin mokoma otus vain puuskuttelee kaltereissa kiinni, seuraten levottomalla katsellaan häirittyjä ihmisiä kuin mikäkin riivattu sielu. Lupin ei ole mikään häkkieläin, vaan pikemminkin toimintaa ja räiskettä kaipaava toimintahahmo!

  Hoidettaessa Lupinin levottomuuden huomaa vähän liiankin selvästi. Valitettavasti kuitenkin alamaiseni (tilan työntekijät) pitävät hieman energistä oriani täysin pähkähulluna tapauksena! Kuinka kamalaa! Joudun suojelemaan suojattiani monta kertaa päivässä ilkeiltä ihmisiltä. Lupin vain toteuttaa itseään, ei se tahallaan tullut aidoista läpi ja tuhonnut uutta satulaa... Eikä ori tietenkään tarkoittanut pahaa tallomalla varpaille ja puraisemalla kankusta. Sehän osoitti vain kiintymystä omalla tavallaan! Olen jostain syystä saanut kukkahattutädin maineen tallilaisten keskuudessa, enkä tiedä yhtään miksi! Toisaalta täytyy itsekin myöntää, että Lupin ei ole kaikista helpoin hoidettava - mutta enhän sitä nyt ääneen sano, sillä se olisi erävoitto muille. Hah! Onneksi voin kuitenkin hyvällä omallatunnolla antaa Lupinin muiden hoidettavaksi. Vaikka ori nyt antaakin karsinasta kiinni helposti (punkee se nyt vähän päälle mutta eihän se maailmaa kaada!), niin se ei sitten viihdy alkuunkaan puunattavana. Lupin vain steppailee puolelta toiselle, tekee pieniä loikkia ja potkii jalkojaan joka suuntaan. Orillahan on ilmeisesti rytmi veressä! Hoitajat eivät tosin innostu yhtään tästä näytöksestä, sillä puolelta toiselle liihoittelevan Lupinin harjaaminen on lievästi hankalaa. Toisaalta ori ei arastele edes kovimpia harjoja eikä hermostu pään harjaamisesta lainkaan. Rohkea ja suorastaan hävytön Lupin saattaa silti yllättäen napata hampaillaan kiinni käsivarteen. Kenties pitäisi nopeuttaa harjaamistahtia! Ensimmäisen vartin aikana ori onkin toisinaan siedettävä. Se saattaa jopa lopettaa hyppimisen kavioiden oton ajaksi, antaa rauhassa harjata hännän, harjan ja korvatupsut sekä seistä hetken paikallaan satuloinnin aikana. Sitten kun aikaa kuluu ja mukaan tulevat vatsapanssarit, gramaanit sekä teipattavia suojia, Lupinin huonot hermot ovat koetuksella taas.


Sukutaulu ja sukuselvitys.

  i. Brownhill Marion
  Estepainotus, 170 cm, tprn
  ii. Salamander   iii. Largo
  iie.Fabula II
  ie. Spinda   iei. Schwabenblock
  iee. Averna
  e. Sxxmachine   ERJ I, YLA1
  Estepainotus, 168 cm, trn
  ei. Smilemachine   eii. Starstruck
  eie. Dawn
  ee. Sxx'n'more   eei. Ocydroma
  eee. Paciencia


Jälkeläiset ja jalostusinfo.

PvmSkpNimiIsäOmistaja

CRO Interlude on tarjolla jalostukseen vain saksalaisille puoliverisille sekä täysiverisille. Lupinin värin genotyyppi on Eeaa, joten fenotyypiltään yleisin jälkeläisten väri on musta (45 %). Jälkeläisissä esiintyy myös ruunikkoa (30 %) sekä rautiasta (25 %). Ori periyttää myös muita ominaisuuksia, kuten machoilevaa luonnetta sekä näyttävää hyppytyyliä. Lupinin suuri koko periytyy myös, mutta merkkien vähyys ei niinkään. Ori on klinikalla kuvattu ja terveeksi todettu, myös tammojen tiineytymisprosentti on sperman laadun vuoksi suuri!

Kaudella 2011 astutusmaksu 200 v€, maksu elävästä varsasta 750 v€


Kilpailukalenteri.

Kilpailukalenteriin merkitään vain sijoitukset. Sijoituksia on yhteensä 44 kappaletta.

PvmLaji ja jaosPaikkaLuokkaSijotus
31.05.2011ERJ EsteratsastusTousle Roulet140 cm09/87



Valmennukset.

----

Cirion Stud on virtuaalitalli | Ulkoasu © Diamonte 2012 | Layout photos © Beate Langels / Gestüt Hämelschenburg, tibchris (CC BY 2.0) and Karthick R (CC BY-NC-SA 2.0)