Divide et Impera W!

"Caesar on ensimmäinen talliin jätetty oma kasvatti, joten tämänkin takia se on hyvin erilainen tapaus. Melko jännää, mutta kiinnyin Caesariin ihan jo pienestä lähtien, syynä olkoon hieno nimi tai sitten mahtava väritys. Ori itsessään on hyvinkin kapasiteettinen hyppääjä!"

Kuvista kiitos : A-1 Performance Sires

Nimi	Divide et Impera W!	Painotus	Esteratsastus
Rekisteri	VH06-044-8044	Käyttö	Kilpailut ja jalostus
Rotu ja skp	Holstein, ori	Koulutustaso	Ko He A, Re 160 cm, Me 130 cm
Väri ja merkit	mrn, otj rr	Kasvattaja	Wincare     Iso-Britannia
Säkäkorkeus	166 cm	Omistaja	Wincare     VRL-05186
Syntymäaika	07.10.2009, 10-vuotias (CASXIII)	Saavutukset	VIR MVA Ch, KTK III

★ Caesarin päiväkirja ★ Täyttää kolme vuotta 28.02.2010 ★ Caesar on virtuaalihevonen! ★

VIR MVA Ch arvonimi myönnetty 30.09.2011 (2x MVAsert, 2x irtoSERT)
KTK III arvonimi myönnetty 15.09.2011 (16-16-16-16 = 64p.)

Historiikkia ja luonnekuvausta.

Divide et Impera W! ei ollut mitenkään pitkäjäntisen kasvatuksen summa, vaan pelkästään hetken ihastuksen tuotos. Noina aikoina tallissani majaili vain muutama yksipolvinen holsteintamma, valinnanvaraa ei siten ollut paljon hevosen emäehdokkaaksi. Koska tuolloin pitkäsukuiset hevoset menivät vielä samalla tavalla kaupaksi, päätin että talliin tarvitaan sellaisia lisää sukua jatkamaan. Olihan minulla vain yksi kaksipolvinen ori! En tiedä miksi, mutta en ole koskaan halunnut pitää kasvattejani. Ne ovat aina olleet vain jotain pikkuisia söpöliinejä, joista pyritään pääsemään mahdollisimman nopeasti eroon, aivan kuin kaatopaikan jätteestäkin. Divide et Imperan kanssa asia ei ollut näin. Kun rio tarjosi upeita orejaan hevostalli.netin topiikissa, en voinut muuta kuin tarjota toista yksipolvista holsteintammaani.

  Aluksi tietenkin haaveilin myymisestä, mutta sitten tulin järkiini. Tämän kopukan suku on kerrassaan erinomainen; vaikka nimet ovat kenties massaa, omaan silmääni sukupuu on loistava. Kun koko komeuden vielä kruunasi mahtava nimi, ei mitään ongelmia ollut kiintymisessä. Tämän aiheisen tuotoksen olin napannut historian tunnilta. Divide et Impera, hajoita ja hallitse roomalaisittain. Järkevä toimitaktiikka, vähemmän järkevä hevonen. Tämä otus, lempinimeltään Caesar, tuli sitten valitettavasti tempperamenttiseen emäänsä. Jokaisesta asiasta saatiin tapella viimeisiin asti. Usein Caesar vain pelleili kanssamme tehden kaikki hulluksi. Raivostuttava hevonen, jonka todellinen "minä" ilmaantui vasta myöhemmin ratsastuksessa. Alkuaikojen koulutusta ei voi vastaavasti sanoa mitenkään hyvin menneeksi. Maaperän materiaalia tutkittiin lähikontaktissa monta vuotta, kunnes Caesar alkoi panostamaan ratsastukseensa - ainakin esteosioon, jossa olemme myöhemmin kunnostautuneet ihan mukavasti.

  Hoitaessa Caesar muistuttaa ilkeää ja kamalaa emäänsä monin tavoin (rauha hänen sielulleen!), enkä voi sanoa mitenkään nauttivani olostani seisoessani epävarmana hampaitaan loksuttelevan hevosen edessä. Jostain kummallisesta syystä ori pitää meitä maan matosia aivan mitättöminä tapauksina, jotka eivät ilmeisesti edes ansaitse saada hengähdystaukoa jatkuvan riehumisen lomassa. Caesar ilkeilee jo karsinassaan; se yrittää purra kun laittaa riimua päähän, uhkaa liiskata seinään, nostelee kavioita ja talloo varpaita... Aika lutuinen otus! Minä olenkin saanut päävastuun orin hoitamisesta, muut kun meinaisivat lähettää kauniin valloittajani teurastamolle. Kauheaa selkään puukottamista suorastaan! En voi tosin itse väittää, etteikö teurastamo olisi koskaan käynyt mielessä Caesarin kanssa tapellessa.. Komentamisellakaan ei tässä tapauksessa ole kummallisempaa merkitystä, sillä silloin ori vain kimpaantuu kunnolla. Hurmaavaa! Harjaustoimenpiteet tosin sujuvat mustelmitta, jos on vain tarpeeksi nopea eikä jää turhaan kutittelemaan. Myös kaviot nousevat, tosin väärä kinttu saatta yllättäen hutaista kohti.. Sanotaanko näin, ettei reaktiokyvystä ole koskaan mitään haittaa! Satuloidessakin kannattaa pitää varpaat turvassa hirmuiselta monsteriltamme, ilkeältä Caesarilta, tuolta ylimieliseltä pöyhkeilijältä! Suitsittaessa ori ei sentään pure kalloa halki, mutta ei se silti tule itse kuolaimia suuhunsa naappaamaan. Ei voi tietenkään myös odottaa, että mamin pieni (anti-)mussukka osaisi pitää ne jalkansa maassa pintelöinnin aikana!

  Mielestäni tällainen totaalinen barbaarinen käytös ei ole soveliasta, joten olen yrittänyt pitää Caesarille ns. teekutsuja juoruilevien kukkahattutätien kera. Pitsipäälysteiset pöydät saivat viimeistään rauhaa rakastavan orin plasmat sekaisin. Mikäs siinä, mutta kun vihaiset tanttajoukot soittivat perään vaatien tilille jostain niinkin naurettavasta syystä kuin kunnianloukkauksesta. Pöh! Olen tullut kuitenkin siihen yksinkertaiseen tulokseen, että Caesar kutiaa helposti eikä siksi innostu kovinkaan harjauksesta. Pesukarsinalla on tässä kerrankin positiivinen vaikutus, sillä siellä saadaan mutapaakut irti helposti (= ruhjeitta). Ori tuntuu jopa nauttivan möllöttäessään siinä keskellä valuvaa vettä, mokomakin filmitähti!

  Käsittelytoimenpiteisiin voi varautua suojahanskoilla ja ketjunaruilla, muuten tätä ilkimystä ei kannata paikasta toiseen kuljettaa! Caesar tanssahtelee paikoillaan energisenä, hirnuen jatkuvasti korvia raastavasti. Välillä ori innostuu painamaan kädelle kuin sika limppuun, ketjunarua suussaan pureskellen. Ei kannata kuitenkaan huokaista helpotuksesta edes laitumen portilla, Caesar kun voi tehdä niin sanotut oharit ja nelistää tulosuuntaan helmat paukkuen. Vasta kun portti on turvallisesti paikoillaan ja hevonen ei pääse murjomaan taluttajaa railakkaalla pukkilaukalla, voi päästää irti. Silti Caesar yllättää melkein aina hoitajansa äkkinäisillä spurteillaan, herra kun ei selvästi halua olla missään tekemisissä enää meidän kanssa. Yksin ei orin kuvatus sentään laidunna, sillä Caesar tulee hyvin toimeen myöhemmin tulleen holsteinorin Brutuksen kanssa. Nämä kaverukset kirmailevat laitumella kuin mitkäkin pahaiset penskat, Brutuksen seuratessa Caesaria kuin hai laivaa. Ei ihmekään, ettei ori halua takaisin talliin! Otusta saa metsästää kissojen ja koirien kanssa usein tunnin, ennen kuin ori suostuu kiinniotettavaksi. Melkoinen ilkimys! Tallissa Caesar ei sentään syö itseään hengiltä ruoka-aikana, mutta on se muutenkin melkoinen barbaari. Ori rymyää karsinassaan ruokakärryn kolistessa, pitää eläinääkäriä pahimpana vihollisenaan ja kengittäjää kauheana uhkana. Mielenkiintoista.

  Koulukentällä Caesar ei ole suinkaan mikään parkettien partaveitsi, enemmänkin kapinallinen anarkisti. Se saattaa liikkua tahmeasti eteen korvat niskassa, liian napakoista pohjeavuista ori kuitenkin suorastaan leiskauttaa eteenpäin. Meno kouluaitojen sisällä ei olekaan erityisen tasaista Caesarin poukkoillessa sinne tänne. Se kyllä liikkuu helposti kuolaimella ja vielä miellyttävin askellajein, mutta silti jo tavalliset koulukiekurat vaativat suunnattomasti työtä ja vaivannäköä. Caesarin kanssa saa painiskella saman ongelman kanssa myös estetunnin alussa; sileällä ratsastaminen on selkeästi turhaa orin mielestä! Caesar keksiikin tylsistyessään kaikkea mielenkiintoista tekemistä, säikkymällä esimerkiksi ilkeää kentän kulmaa. Ties mitä hobitteja sielläkin on! Rautaisella apinanraivolla Caesarin saa kyllä kulkemaan eteenpäin, vieläpä suoraan. Silti etenkin väistöjen kanssa temppuilu on suorastaan turhauttavan hankalaa. Laukanvaihdot ori sentään tekee - ja vieläpä lennokkaasti!

  Estekentällä Caesar on upea näky liikkuessaan virtaviivaisesti ja kauniisti kuolaimella, astellen sulavin askelin pitkin uraa. Se on todellakin taidokas ratsu, joka ei kuitenkaan anna mitään ilmaiseksi. Ensin on tehtävä heti alussa selväksi kaapin paikka, muuten hirmu-Caesar pääsee valloilleen ja temppuilee koko tunnin sikamaisesti. Ori ei olekaan mikään valmentajien suosikki, sillä pieninkin virhe saa Caesarin tanssimaan kuola räiskyen kahdella kaviolla. Voi tietysti arvata, että näihin epämääräisiin episodeihin menee toisinaan turhankin paljon aikaa! Komea, mutta ah niin omapäinen jääräpää Caesar ei ole silti mikään toivoton tapaus, sillä napakoilla avuilla ja kärsivällisellä asenteella ori on nopea, notkea ja ennen kaikkea - kuulolla! Ohjista ei tarvitse (saati pidä..) kiskoa hullun lailla, avut menevät perille selvästi kevyemmin ilmaisuin. Tavallisilla nivelillä hyppäävä Caesar onkin suustaan herkkä, se vaatii ehdottoman tasaista ja tarvittaessa joustavaa tuntumaa. Ori on myös tarkka hyppypaikasta ja ratsastajan istunnasta; muodottoman perunasäkin kannattaa vaihtaa olemuksensa notkeaksi kissaksi! Ori on kuitenkin aina hallinnassa, se ei koskaan sanan oikeassa merkityksessä ryöstä. Vaikka Caesar onkin maastakäsin melkoinen kammotus (= suorastaan karmea), estekentällä sen voimakkuus ja notkeus ovat vain edukseen. Caesarin kanssa voi empimättä valita uusintaradan lyhyimmät reitit, sillä ori on tarkka jaloistaan myös tiukoissa kurveissa ja yllättävissä hyppykulmissa. Oria voisikin luonnehtia suorastaan varmaksi hyppäjäksi; se ei pelkää erikoisesteitä, ei säiky vettä eikä aristele hypätä vinosti. Ainoastaan tiheät sarjavälit ovat välillä Caesarin ongelma, sillä se hyppää mieluiten liian kaukaa kuin liian läheltä. Vaikka laukka on helposti muokattavissa, tuntuu välilllä vaikealta saada pitkiä koipia taipumaan tiheiden puomirivistöjen keskelle!

  Maastossa Caesar on totaallinen hermokirppu, joka loikkii sinne tänne kahisevia lehtiä ja rumpuja paukuttelevia alkuasukkaita karkuun. Ori ei silti ryöstä, mutta jatkuva kuolaimen kolistelu ja paikoillaan steppaaminen saavat ratsastajankin hermostumaan tyystin. Ei ole mitenkään tavatonta, että viidakon siimeksestä laukkaa pelästynyt ratsukko, kummankin osapuolen täristessä kauhuissaan.. Muiden hevosten seurassa Caesar sentään on hivenen rauhallisempi, mutta ei se silti ole mikään possujunaan soveltuva putte. Oreja tämä kammotus potkii, tammoja Caesar saattaa yrittää astua ja ratsastajiakin siinä sivussa vahingossa. Jonon perällä ori toimii joten kuten, kunhan edessä on mielellään tuttu ja turvallinen Brutus! Avomaastossa Caesar on sitä vastoin innokkaampi ja vähemmän pelokkaampi tapaus, joka kuitenkin rantalaukoissa saattaa säpsähtää roiskahtelevia maininkeja. On surkuhupaisaa nähdä, kuinka iso ori pelkää pieniä (..) aaltoja hyppimällä kuin mikäkin leidi! Maastoesteillekin kannattaa varata popparit mukaan, sillä Caesar muistuttaa lähinnä arkailevaa kisumirriä pomppiessaan esteet nähdessään. Varsinkin pimeässä viidakossa laukkaava ori kuulostaa korisevalta Darth Vaderilta, joka on juonut hivenen liikaa energiajuomaa. Melko mielenkiintoista, sillä hevosemme eivät moista roskaa (toivottavasti) hörpi!

Sukutaulu ja sukuselvitys.

Isä: Komea Skurvashin kasvatti Darkness Incarnate PB on kerrassaan upea ilmestys estekentillä. Vuoden 2009 alkupuoliskolla syntynyt ori on räväyttänyt sekä kilpailuissa, että kotikentällä. Luonteeltaan ori on utelias ja lennokas, toisinaan kyllä turhan pöyhkeilevä. Orimaisen pörhistelyn lisäksi Darkness Incarnate osaa esteratsun hommat loisteliaasti, sillä sijoituksia on tullut jo 57 kappaletta. Sijoituksia on tullut aivan 160 cm tasolta asti, vaikka ori on kilpaillut myös huomattavasti pienemmissä luokissa. Jälkeläisiä ruunikolla orilla on vain neljä kappaletta, mutta nämä kaikki neljä ovat menestyneet erinomaisesti! Melko suurikokoinen, 169 cm korkea Darkness Incarnate on saanutkin itselleen VIR MVA Ch -, ERJ I -, YLA2 - ja KTK II -arvonimet. Loistavasti menestynyt ori on upea niin rakeenteeltaan, kuin ominaisuuksiltaankin.

Isänisä: Skurvashissa asuva Cúthalion on myös yksi esteholsteinien kärkinimistä. Sympaattinen rautiaankimo on maskuulininen ja orimainen, mutta silti kovin huomionkipeä. Ori muistuttaa siis hyvin paljon varsaansa, Caesarin isää! Vakaa, tasapainoinen ja ennen kaikkea estekentillä puhdasta tarmoa puuskuttava Cúthalion on kilpailuaamuna yllättäen hermoraunio, mutta yllättää silti tahdikaalla suorituksellaan. Sijoituksia Cúthalionille on kertynyt 60 kappaletta, aina 80 cm luokista 160 cm luokkiin asti, josta on tullut myös mukavasti voittoja. Jälkeläisiä tällä 169 cm korkealla orilla on kahdeksan kappaletta. Näistä osa on menestynyt ihan mukavasti, osalla on vain muutama sijoitus itsellään. Jälkeläisten laatu on ollut kuitenkin hyvä, sillä ori on saanut itselleen estelaatuarvostelusta ERJ I-arvonimen, ja yleislaatiksesta YLA2-arvonimen!

Jälkeläiset ja jalostusinfo.

Caesarin genotyyppi värin suhteen on EeAa. Fenotyypiltään jälkeläisten yleisin väri on ruunikko (52,6 %), toiseksi yleisin on rautias (25 %), mustaa esiintyy vähiten (24,4 %) Värin lisäksi periytyvinä ominaisuuksina esiintyvät orin loistava estekapasiteetti, rohkeus kaikissa tilanteissa sekä hieman vaativa luonne maastakäsin. Värin lisäksi ulkoisia periytyviä ominaisuuksia ovat pienet merkit, melko kevyt rakenne sekä keskikokoinen säkäkorkeus! Vaikka Cesarin suvussa on muutama kimo, ei ko. väritys ole periytyvä siinä määrin, että se vaatii aina parikseen kimon hevosen!

Kilpailustartit ja sijoitushistoria.

Kilpailukalenteriin merkitään vain sijoitukset. Sijoituksia on yhteensä 123 kappaletta.

Näyttelykalenteriin merkitään vain sertit. Sertejä on yhteensä 4 kappaletta.

Valmennukset.

07.12.2011 - Valmentajana Caro - Taso 140 cm
"Caesar katsoi alentavasti lämmittelysarjaa, ikään kuin olisi ajatellut: "Tuoko on muka minun tasoa". Ori korskahti, kun sen ratsastaja ohjasi sen sarjalle. Se hyppäsi valtavalla ilmavaralla ekan esteen yli, otti kolme erittäin hienosti koottua laukka-askelta ja hyppäsi hienolla ilmavaralla toisenkin esteen. Totesin, että Caesar olisi ehkä valmis jo kunnon tehtävälle, ennen kuin ori ehtisi turhautua. Se oli kuitenkin ehtinyt jo, ori steppaili malttamattomana minun kertoessa ohjeita seuraavaan tehtävään. Aiheena oli tänään pituusesteet, ja sitä varten maneesista löytyi paitsi vesihauta, myös muutamia oksereita ja trippeleitä. Korkeus näytti olevan kunnossa paremmin kuin hyvin, joten lienee parempi harjoitella pituutta... Kävimme pituusesteet ensin läpi yksitellen, Caesar hyppäsi jokaisen hienosti, ja minulla ei ollut varaa, kuin ihailla. Lopuksi oli vuorossa rata, jossa oli niin pituus- kuin muitakin esteitä. Ainoa pudotus tuli vaikean lähestymisen jälkeen trippelillä, mutta kun pyysin teitä tulemaan lähestymisen uudestaan, se sujui hienosti. Caesar veti minut muutaman kerran hiljaiseksi hienoilla hypyillään."

10.09.2011 - Valmentajana Ezzu - Taso 130 cm
"Edelliskerralla Caesar tosissaan testasi kärsivällisyyttäsi ja napakoita apuja. Se oli varsin temppuilevalla päällä, mutta tähän valmennukseen se tuli täysin eri asenteella. Selkäännousun ajan se seisoi yllättävänkin hyvin paikoillaan - taisit pitää sille tarpeeksi kuria ennen valmennusta, jotta se ei enää temppuilisi yhtä paljon kuin viimeksi. Alkukäynnit sujuivat ihan hyvin. Caesar laahusti kiltisti uraa pitkin, vaikka kyllähän se pari kertaa yritti kentän keskelle mennä. Ravaamisen aloitettuamme Caesarilta alkoi löytyä sopivasti energiaa - tosin joskus ehkä liikaakin. Alkukäynneistä energiaa kun ei ensiksi meinannut löytyä.. Ravatessa Caesar yritti useampaan otteeseen vaihtaa askellajin laukaksi, ja pari kertaa se siinä onnistuikin. Kun tarpeeksi pidättelit sitä, se suostui kuitenkin pettymyksekseen hidastamaan takaisin raviin. Pikkuesteet (n. 70-90 cm) Caesar ylitti ihan hyvin, vaikka aluksi se ei olisi halunnut millään hypätä esteen yli. Välillä se saattoi tehdä esteen eteen äkkipysähdyksen tai juosta suoraan sen ohi. Hyvän tasapainosi ansiosta kestit kuitenkin sen selässä! Caesarille täytyy olla tarpeeksi napakka, koska muuten se alkaa helposti temppuilemaan. Kun pikkuesteet alkoivat sujua kohtalaisesti, siirryimme isompiin 130 cm:n esteisiin. Caesarista huomasi, ettei se näyttänyt järin innostuneelta niistä. Se katsoi noita korkeita esteitä ilmeellä "Noidenko yli minun täytyisi hypätä? Ei kiinnosta!". Luvassa oli vain liuta kieltäytymisiä ja pari kertaa jouduitkin tutustumaan hiekkakentän antimiin tipahtaessasi ratsusi selästä. Jos Caesar esteen yli hyppäsi, hyppy tuli usein hieman liian myöhään, josta johtuen kaviot osuivat estepuomeihin ja tiputtivat ne alas. Lopputunnista saitte hyppynne kuntoon ja Caesar esittikin muutaman hienon ja oikein esimerkillisen hypyn! Temppuiluiden takana onkin selvästi lahjakas hevonen!"

08.09.2011 - Valmentajana Ezzu - Taso 130 cm
"Caesar onkin vaativa ratsastettava, totesin kun toit orin kentälle. Selkäännousun aikana se yritti nousta jopa pystyyn, mutta onneksi se ei siinä onnistunut. Muutamien tuskaisten yritysten jälkeen pääsit turvallisesti tuon holsteinorin satulaan. Satulavyötä kiristäessä se steppaili vielä edes takas ja yritti muutenkin jo lähteä liikkeelle. Kun lähditte kävelemään alkukäyntejä, Caesar yritti ryntäillä raviin. Pariin otteeseen se siinä onnistuikin, mutta kun pysyit orille napakkana, sekin alkoi pysymään paremmin kurissa. Ravia Caesar ei sitten aina halunnutkaan nostaa ratsastajansa pyynnöstä. Ja välillä jos se ravin nosti, se yritti siirtyä hetken päästä takaisin käyntiin. Caesarin kanssa tarvitsee reilusti kärsivällisyyttä ja napakoita apuja, jotta pärjää orin kanssa. Kun aloitimme hyppäämisen, Caesar kieltäytyi useasti eikä suostunut ylittämään esteitä. Jouduit reilusti patistamaan sitä eteenpäin, jotta se suostuisi edes hyppäämään. Useiden raipannäpäytysten avulla Caesar alkoi liikkua hieman vetreämmin ja loppujen lopuksi sait sen myös esteiden yli. Hyvä! Välillä puomit tosin tipahtelivat, kun Caesar ei jaksanut nostella jalkojaan tarpeeksi. Yli 100 cm:n esteillä se kuumeni hieman. Hypyt ajoittuivat ihan hyvin. Vain muutamina kertoina hyppäsitte liian myöhään. Pääsit Caesarin hyppyihin hyvin mukaan, vaikka muutama kenguruloikkakin niihin lukeutui sekaan. Caesarilla on komeat ja näyttävät liikkeet! Se tarjoaa ratsastajalleen haasteita lähes jatkuvasti, joten tämän orin kanssa tarvitsee tarpeeksi kärsivällisyyttä! Vaikka aluksi asiat eivät Caesarin kanssa sujuneetkaan, sait sen lopputunnista kuriin paremmin alkutuntiin verrattuna. Levollisuudella ja napakalla asenteella pääsee varmasti pitkälle!"