Wincare's Blandus

"Wincare's Blandus on Rooma-aiheinen ihkutukseni uusien hevosien aikakaudelta. Ei minun pitänyt hankkia satapäistä laumaa, mutta tuntuu silti siltä että periaatteeni pikkuhiljaa romuttuvat oikein kunnolla.. Blandus kun ei mikään helppo hevonen edes ole!"

Kuvista kiitos : Van Uytert

Nimi	Wincare's Blandus	Painotus	Esteratsastus
Rekisteri	VH00-000-0000	Käyttö	Kilpailut ja jalostus
Rotu ja skp	Trakehner, ori	Koulutustaso	Ko He A, Re 160 cm, Me 110 cm
Väri ja merkit	tprn, llsi, vej vsk kjko, vtj vsk kjko	Kasvattaja	Wincare     Madagaskar
Säkäkorkeus	166 cm	Omistaja	Wincare     VRL-05186
Syntymäaika	01.01.2012, 0-vuotias (CASXXIII)	Saavutukset	Ei meriittejä

★ Blanduksen päiväkirja ★ Täyttää kolme vuotta 03.09.2012 ★ Blandus on virtuaalihevonen! ★


       

Historiikkia ja luonnekuvausta.

Wincare's Blandus on todellinen helmi, joka sai alkunsa kun päätin kiikuttaa oman kasvattini Der Drittes Reichin Suomen tuppukylään. Olin jostain syystä vakuuttunut siitä, että on suorastaan karmeaa riistoa vain keinosiementää tammat. Tuskin nämä raukat pääsevät koskaan aidosti kosketuksiin orien kanssa, ja joutuvat vieläpä kasvattamaan pienokaiset omin nokkinensa! Päätin sortaa tätä "lapset kuuluvat äideille!!" (vaikka kyseessä on varsa, ei lapsi..) -järjestelmää näpäyttämällä kunnolla abstraktia vihollista. Toisaalta totesimme sitten perillä orin omistajan Viivuskan kanssa, että geeniteknologian aikakautena evoluutio tuntuu tekevän tehtävänsä. Eivät nämä raukat osanneet enää oikein mitään, toisiaan vaan möllistelivät ja meinasivat välillä kaatua. Armas tammani vain potki menemään, potkuremmit paukkuen aivan hölmistyneenä.. Toisaalta mitä muuta voi odottaa kahdella kokelaalta? Pitkän säätämisen ja muutaman viinilasin jälkeen lähdin kotiin heti seuraavalla lentokoneella..

    Ihme ja kumma, Der Drittes Reich oli kuin olikin kantavana ja minä vihdoin pystyin hössöttämään virallisesti. Kaikki jotka vähänkään komensivat armon rouvaa, saivat sapiskaa kunnolla. Eihän tiinettä tammaa kiusata saa! Jännitykseni (ja sitä kautta myös paapomiseni) lisääntyi aina vain lasketun ajan lähestyessä. Kuten arvata saattaa, pinkaisin talliin salamana kun kamerassa näkyvä tamma näykki hölmistyneenä kylkiään. Eihän se paviaani mitään osaa! Eläinlääkärin päivystäessä (ja minun pihistessä taustalla) syntyi vihdoin odotettu Blandus, joka oli vain yhtä märän turkin ja pitkien jalkojen kasaa. Ori tuijotti minua lasittuneesti, Diriamin katsoessa varsaansa hölmistyneenä. Hemmetin evoluutio!

    Blandus ei onneksi ole yhtä tyhmä kuin pullamössöemänsä, saati sitten herkkä ja arka kuten isänsä. Blandus on kuin vahva legioonan sotilas, joka ei siedä turhaa sääliä saati sitten epäjohdonmukaisuutta! Ori kaipaa toimintaa ja tilaa itselleen, se kun turhautuu muuten hetkessä tallissa seisomiseen. Blandus ei olekaan mikään kaikista ihanin tapaus hoitaa, sillä se ei ihmisrakas ole eikä kärsivällinenkään. Ah, mikä ihana yksilö! Tallityöntekijät tietysti oikein jonottavat innoissaan orin karsinan luona, jotta pääsisivät harjaamaan sitä antoisat puoli tuntia.. Blandus tosin ei siedä karsinalla norkoilemistakaan, se on kun ottanut itselleen tarkan reviirin kuin mikäkin häkkiä kalisteleva tiikeri. Ori ei tosin muistuta raidallista kisumirriä sen vuoksi, ettei Blandus suinpäin hyökkää oven avaajan kimppuun kalloa poikki purren. Onneksi! Toisaalta kalistelevat hampaat ja nopeat kuopaisut kertovat omalta osaltaan orin innosta harjatuksi tulemisesta, herra kun tuntuisi kaikista mieluiten vain kirmailevan niityilä leidejä jahdaten ja perhosia suuhunsa popsien. Harjauspaikallakin (eihän kukaan nyt herranjumala karsinassa harjata uskalla!) Blandus saattaa pyöriskellä ja nostella jalkojaan, tietysti hanurin puraiseminen kavioita otettaessa on tyypillistä eikä tavatonta ole myöskään päälle punkeminen. Orin pystyy kyllä harjaamaan nopeasti ilman suurempia ongelmia jos ei sentään nurkan takana tärise, mutta pidemmissä harjaustuokioissa orilla menee hermot totaallisesti. Kuten myös mahan harjauksessa. Ja kenties myös päätä sukiessa.. Ei Blandus mikään päivänsäde ole, mutta onneksi se harvoin saa mitään tyhmiä ideoita satuloinnin aikana. Ori kyllä kirskuttelee hampaitaan, muttei sentään päälle hyökkää!

    Käsiteltäessä ei Blandus-sotilas ole arvattavasti mikään helpoin tapaus, mutta harvoin sen kanssa saa tapella narun jatkeena jos määrätietoisesti osaa kulkea ja komentaa. Taluttaessa kaikki virikkeet voivat provosoida kuumaveristä orhia, varsinkin nurkan takana vilahtavat tammat ja hirnuvat tanttakerhot. Naistenmies tosiaankin! Laitumen portilla Blanduksen kanssa saa kuitenkin olla tarkkana, sillä ilmoissa liihotteleva ori on kärsimätön ja kuten jo mainitsin, laitumella olo on tosiaan hupia.. Useammin kuin kerran Blandus on juoksennellut useamman tunnin laitumella naru perässä liehuen, puuskuttavien ihmisten jahtaamana. Kunnon kunnonkohottaja, jos mikä! Blandus ei onneksi sentään karkailua harrasta pahemmin, vaikka muutamaan otteeseen se on tavattu hörisemästä leideille aitojen takaa. Kiinniottaminen on valitettavasti se toinen urakka, joka aiheuttaa harmaita hiuksia ja katkeria tunteita. Mikä siinä oikeasti on, että kiireen keskellä tuo kirottu otus vain juoksee karkuun häntä tötteröllä!? Tunteiden purkauksen jälkeen ja itkuraivarien keskellä Blandus kuitenkin usein tulee lähelle korvat hörössä ja söpösti höristellen - tietysti vain kirmatakseen karkuun uudestaan riemupukkien kera. Sika mikä sika! Onneksi ruoka-aikoina Blandu ei sentään sikaile, herra kun lähinnä näykkii ruokaa välinpitämättömänä. Naapureille tosin pitää välillä uhota, kuten myös vesikarsinan letkulle ja varsinkin eläinlääkärille. Tuo mokomakin kehtaa piikitellä oria, vielä joka puolelta sörkkien. Ilkeää! Kengittäjää Blandus tosin säikkyy kauheasti, eikä kehtaa moiselle järkäleelle mitään uhota. Hah! On se tosiaan hauska nähdä kuinka ori mulkoilee silmävalkuaiset vilkkuen örisevää kengittäjää, tuskin uskaltaen hengittää..

    Kouluratsastuksen salat eivät kiehdo Blandusta, vaikka järjestelmällinen ja tarkka ori jaloistaan onkin. Herra tekee vaaditut kuviot täsmällisesti ja hosumatta, mutta ei liihoittele pitkin kenttiä tai tanssahtele aloillaan kuin pitäisi vietereitä jaloissa. Blandus pikemminkin ärtyy, kun pitäisi taipua ja asettua pohkeen ympäri, se kun mieluusti kääntyisi koko rungostaan suorana. Ori ei olekaan mikään notkein ja letkein ratsastaa, vaan on pikemminkin kohteliaan jäykkä. Kohteliaisuudesta ei silti ole tietoakaan silloin, kun ratsastaja mokailee selässä. Silloin Blandus saattaa vain pukittaa ja jämähtää paikoilleen, toisinaan ori ryntää villiin pukkilaukkaan. Ei saa siis turhaan ärsyttää virheistä herkästi rokottavaa herrasmiestä! Muihin hevosiin Blandus ei kuitenkaan reagoi niin orimaisesti, joten kenties pinnan alla onkin edes hitunen kuuliaisuutta. Kuuliaiseksi voisi oria silti haukkua edes jossain mielin, sillä kyllä Blandus kulkee helposti kuolaimella ja vieläpä kuuntelee ratsastajan apuja - herkästi ja vaivattomasti. Orin koulutustaso ei kuitenkaan ole mikään maailman korkein sillä - kuten sanoin - ei taipuminen ja venyminen ole mukavaa! Lisäyksissä Blandus saattaa heittäytyä pois kokonaan tuntumalta ja vaihdoissa puolestaan vain pukitella. "Sika mikä sika", tuhahtaa kouluvalmentaja nähdessään meidän epätoivoista yritystä. Pohkeenväistötkään eivät tältä oripojalta suju helposti, jalkojen ristiin laittaminen kun vaatii jälleen vähän notkeutta. Blandus on jo muutamaan otteeseen meinannut kompastua omiin kinttuihinsa! Onneksi orilla on kuitenkin yksi valtti kouluradoilla - hyvät askellajit.

    Esteradoilla ei sentään tarvitse kärsiä pomputtavista, vaikkakin kentän pohjamudista irtoavista askeleista. Kevyessä istunnassa tuntuu pikemminkin siltä, että ratsu leijailee pitkin rataa. Asiallisesti toimiva Blandus sentään kuuntelee ratsastajaa, vaikka saattaakin kiristellä satunnaisesti kolmipalojaan. Istunnalla ja pohkeilla toimiva ori on muutenkin suustaan herkkä, joten esteillä ei parane jäädä kiskomaan tai varsinkaan jäädä jälkeen. Jos ratsastaja tulee hyppyyn mukaan liian myöhään, Blandus heittää mehevän pukkisarjan ja saattaa jopa rysäyttää seuraavan esteen puomit alas. Vaikka ori onkin hieman ilkimys toisinaan, ei ongelmia kannata ratkoa kuitenkaan piiskaamalla. Raipan viuhuessa Blandus sekoaa täysin ja usein nelistää karkuun suu vaahdoten. Herkkää ja kevyttä ratsastusta siis kaivataan! Pohkeilla ei parane myöskään jäädä hinkuttamaan kääntävästi ja asettavasti, Blandus kun kapinoi sitäkin tuntumaa vahvasti vastaan. Pienellä ulkopohkeen painalluksella ori kaartuu kauniisti seuraavalle esteelle, eikä varmasti ole kiemurassa tai muuten vain sykkyrällä! Blanduksella ei ole tapana roikottaa päätään ja jalkojaan ihan eri puolilla maapalloa, joten kumihevosiin kyllästyneet saavat huokaista helpotuksesta orin selässä. Blanduksella on kuitenkin mitä omalaatuisin hyppytyyli, joka jää varmasti muiden mieleen! Ori ponnistaa maasta kuin mikäkin rupikonna, hypäten vahvasti ilmaan pää kohtalaisen ylhäällä ja takajalat ilmaa potkien. Blandus selvästi tuhlaa energiaa tällaiseen turhaan toukohousuiluun, mutta ei ori sentään esteradoilla tunnu väsyvän. Hyväkuntoinen ori laukkaa radan läpi rytmikkäästi ja ilmavasti, pomppien aropupun lailla korkeatkin esteet. Erikoisesteet saattavat sitä vastoin rikkoa hieman rytmiä, mutta erittäin harvoin Blandus kieltää tai pudottaa - oli este miten karmaiseva tahansa!

    Maastossa Blandus ei sentään reagoi jokaiseen rasahdukseen ja apinan kiljaisuun pinkomalla karkuun, mutta ei ori sentään mikään mukavin seuralainen ole! Vaikka se koulu- ja estekentällä ei pahemmin noteeraa ympärillään olevia ratsukoita, maastossa letkajenkassa kulkeminen tuntuu suorastaan mahdottomalta. Blandus saattaa pysähdellä ja ryntäillä myös yksinään, selvästi turhautumisen kautta. Miksi turhaan samoilla maastossa hermostuneen ratsastajan kanssa, kun kaikista hauskinta olisi vain kirmailla niityllä tai hyppiä esteitä? Ori kulkeekin suurimman osan matkasta korvat niskassa kiinni, potkien mahdollisia takanatulijoita jos ne liian lähelle tuppautuvat. Vesilammikoiden kohdalla ori sentään ravaa eteenpäin, vähät välittäen jaloissaan roiskuvasta vedestä. Hiekkarannallakaan orista harvoin saadaan mitään ihmeellisempää irti, ori ei oikein innostu kiitolaukkakisaan saati sitten "kuka tiputtaa ratsastajan ensimmäisenä"-leikkiin. Järkevähän tämä on, tuumaa helposti lukija, olettaen että meillä on kerrankin hevonen joka ei ole jollain tavalla seonnut. Minun täytyy kuitenkin oikaista käsityksiä, sillä Blanduksella on oma fanaattinen pelkonsa - kepit! Käärmeitä ori ei pelkää, mutta inhottavat mustat kepit hiekan keskellä saavat Blanduksen korskahtamaan ja karauttamaan karkuun. Ei ole kiva huomata kesken laukan, kuinka hevonen karkaa alta! Onneksi sentään maastoesteradalla ori on kuulolla, vaikka ei jostain syystä suostukaan hyppäämään kuin vähän yli metrin maastoesteitä. Itsepäisesti korkeammille kieltäytyvä Blandus saattaa kenties vain säikkyä noita kummallisen mallisia risuesteitä - vaikka ei tällaista arkaluontoista asiaa saisikaan mainita kovaegoisen orin kuullen!

    Kilparadoilla Blandus on asiallinen viilipytty, joka katselee muita sekoilevia kurahousuja pitkin nenänvarttaan. Ori tyytyy vain hörisemään matalasti tammoille, mutta unohtaa ne hetkessä verryttelykentällä. Silloin Blandus keskittyy täydellisesti vain ratsastajaan, joka saa orista jopa enemmän irti kuin kotikentällä. Esteet taidokkaasti (vaikkakin omalaatuisesti) ylittävä Blandus saa varmasti monet kanssaratsastajat vilkaisemaan näkyä toiseen kertaan, ori kun näyttää selvästi macholta mutta kuuliaiselta tapaukselta. Kerrassaan ristiriitaista! Blandus ei tanssahtele tai hypi kahdella jalalla, se pikemminkin suorittaa tehtävänsä suurella kapasiteetilla myös varsinaisella areenalla. Räpsyvät kamerat tai turvamiehet eivät latista orin atleettisuutta, Blandus tuntuu pikemminkin keräävän voimaa tuhatpäisestä yleisöstä. Ratsastajan on silti osattava pitää myös omat hermonsa kurissa, muuten koko paketti lässähtää. Ratsastajan ja hevosen pelatessa yhteen on varmasti luvassa tiukkoja kurveja, vauhdikkaita uusintaratoja sekä hauskoja tilanteita. Ei pokaalikaan usein ole mahdottoman kaukana ratsastajan kunnianhimoisista sormista!

Sukutaulu ja sukuselvitys.

Jälkeläiset ja jalostusinfo.

Wincare's Blandus on tarjolla jalostukseen vain puoliveri- ja ratsuponijalostukseen. Blanduksen värin genotyyppi on EeAA, joten fenotyypiltään yleisin jälkeläisten väri on ruunikko (75 %). Jälkeläisissä esiintyy myös rautiasta (25 %), mutta mustaa ei lainkaan. Ori periyttää myös muita ominaisuuksia, kuten orimaista luonnetta, energisyyttä ja omaperäistä hyppytyyliä. Blanduksen keskikokoisuus ei erityisemmin vaikuta, kuten ei merkkien määräkään. Ori on klinikalla kuvattu ja terveeksi todettu, myös tammojen tiineytymisprosentti on sperman laadun vuoksi suuri!.

Kilpailukalenteri.

Kilpailukalenteriin merkitään vain sijoitukset. Sijoituksia on yhteensä 0 kappaletta.

Valmennukset.

03.01.2012 - Valmentajana Pihlaja - Taso 110 cm
"Ei, taas uusi hevonen! Milloin tuo idioottimaisesti hymyilevä ratsastaja oppii pitämään hevosmääränsä kurissa?? Tallin nurkilla lymyilee ties millaista puolikouluttamatonta pirulaista, joiden ainoa tehtävä näyttää olevan lisääntyä! Synkät ajatukseni saivat kuitenkin kylmän tunnelman, sillä Diamonte meinasi ratsastaa päälleni tuolla hönkäilevällä hirviöllään. 'Uralle siitä ja töihin', kivahdin, mutta nostin katseeni yllättäen. Diamonte ei enää hymyillyt. Nielaisin kerran kauhuissani, perääntyen muutaman askeleen. Nainen paukautti pohkeensa kiinni ja laukkasi ohitseni, kahliten minut ympyrälle. Sain kuulla moraalisaarnaa ties mistä, enkä voinut oikeasti uskoa että minä jälleen valmensin tätä kiittämätöntä lurjusta. Kun Diamonte oli pahimmat höyryt päästänyt, uskalsin jopa vähän komentaa. Tietysti tunnin kulku meni taas niin, että minä vikisin puolet tunnista ja Diamonte määkyi loppuajan. Onneksi sain teidät sentään ratsastamaan ympyrällä esteitä, sillä mulkoilit minua vähän väliä karmaisevasti. Täytyy kyllä myöntää, että ori hyppäsi aika mallikkaasti, vaikka kantapääsi sojottivatkin välillä kohti kattoa ja taas välillä takertuivat kylkiin kiinni. Ori kuitenkin veti sellaisen show:n temppuillessasi, etten voinut muuta kuin nauraa hihaani. Minulla paloi kuitenkin lopullisesti hermo, kun vain volttasit viisi minuuttia putkeen. 'Töihin ja esteille, teen jumppasarjan jossa et lentele kuin mikäkin perunasäkki ja jopa myötäät ohjilla!' huudahdin. Taisit yllättyä sen verran, että teit haluamani radan ja vieläpä taidokkaasti ilman sekoiluja. Olit koko lopputunnin hiljaa, hah!"